Nousevan Tuulen runoja
Tavurunoutta luonnosta, elämästä, rakkaudesta ♥
torstai 2. elokuuta 2012
2.8.2012
Kauan on aikaa,
satoja vuosia kai,
kun kohtasimme.
Yhä tunnemme tutun
yhteyden välillämme.
©Mette Toikkanen
keskiviikko 1. elokuuta 2012
1.8.2012
Taas yksi päivä,
yksi turha yritys
olla viisaampi.
Vain sanat vapauttavat
epätoivon ikeestä.
©Mette Toikkanen
tiistai 31. heinäkuuta 2012
31.7.2012
Suureen salaiseen
elon karuun kallioon
jätän jälkeni.
Että minuakin kai,
joku joskus muistaisi.
©Mette Toikkanen
maanantai 30. heinäkuuta 2012
30.7.2012
Aamuyöllä kai,
meri myrskyisä hurja
sankarinsa sai.
Hukkui kuohuihin kurja,
vajosi pinnan alle.
©Mette Toikkanen
lauantai 28. heinäkuuta 2012
28.7.2012
Syvä pettymys,
ahdistus ihmislajin
aikaansaannoksiin.
Onko huomista meille,
toivoa paremmasta?
©Mette Toikkanen
perjantai 27. heinäkuuta 2012
27.7.2012
Ihmiskuntamme,
Jumalan lapsiako?
Vai perkeleestä?
Surkeat piruparat
vain kuolemaa kylvävät.
©Mette Toikkanen
torstai 26. heinäkuuta 2012
26.7.2012
Nouseva tuuli
hiukset taivaan tulessa
pustalla laukkaa.
Ratsunsa rohkea tuo
kuningatartaan kantaa.
©Mette Toikkanen
keskiviikko 25. heinäkuuta 2012
25.7.2012
Aamuyön hyhmä
kanervikossa nukkuu,
suojaa siemenen.
Joen rannalla lepää
jäätynyt leppäkerttu.
©Mette Toikkanen
tiistai 24. heinäkuuta 2012
24.7.2012
Ei aina jaksa.
Joskus vain pudottaisi
kiltteyden kahleet.
Luopuisi luvatusta.
Kynsisi kasvonsa pois.
©Mette Toikkanen
maanantai 23. heinäkuuta 2012
23.7.2012
Kun aika kuluu,
löydänkö sinut vielä
viereltä tästä?
Vai laulatko laulusi
vieraalle sydämelle?
©Mette Toikkanen
sunnuntai 22. heinäkuuta 2012
22.7.2012
Aika on harha
eikä huomista ole,
eilinen poissa.
Jäljellä on vain rakkaus,
sydämen syvä rauha.
©Mette Toikkanen
lauantai 21. heinäkuuta 2012
21.7.2012
Mitä haluat?
Mitä sielusi huutaa,
tuskissaan toivoo?
Riisu narrin naamio,
pudota pukusi pois.
©Mette Toikkanen
perjantai 20. heinäkuuta 2012
20.7.2012
Maa on elävä.
Sen suuri sydän sykkii
salaa piilossa.
Kuuntele sieluasi
ja maa laulaa sinulle.
©Mette Toikkanen
torstai 19. heinäkuuta 2012
19.7.2012
Yhä hämmennyn.
Yhä liikaa kyselen,
utelen vielä.
Ja kuitenkin kaikki se
viisaus on sisälläni.
©Mette Toikkanen
keskiviikko 18. heinäkuuta 2012
18.7.2012
Mahtavimmatkaan
eivät kieltäni puhu.
Vaikenevat vain.
Kukapa taitaisikaan
sieluni synkän soinnin.
©Mette Toikkanen
tiistai 17. heinäkuuta 2012
17.7.2012
Minun tahtoni,
minun tarpeeni todet,
eivät ne kohtaa.
Ei se mitä haluan
armahda totuudelta.
©Mette Toikkanen
maanantai 16. heinäkuuta 2012
16.7.2012
Kun avaat lukon,
päästät petosi irti.
Otat askeleen.
Ei paluuta takaisin.
Armoa anneta ei.
©Mette Toikkanen
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
15.7.2012
Laulan lauluni.
Sen siniset sävelet
nostatan ilmaan.
Vaaksan verran vapautta –
sen minä tänään tahdon.
©Mette Toikkanen
lauantai 14. heinäkuuta 2012
14.7.2012
Iltaruskossa
ihoni alla ilo
ilman ikävää.
Oma hiljainen hetki,
oma on rauha rakas.
©Mette Toikkanen
perjantai 13. heinäkuuta 2012
13.7.2012
Kaukana tässä,
vuoristo välillämme,
ajatuksissa.
Kahdeksan peninkulmaa
sydämestä sydämeen.
©Mette Toikkanen
torstai 12. heinäkuuta 2012
12.7.2012
Ovi raollaan,
sinua varten auki,
että osaisit,
antaa rakkauden kasvaa,
kohottaa korkeuksiinsa.
©Mette Toikkanen
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
11.7.2012
Mikään ei jatku,
mikään koskaan ikinä.
Mikään ei pysy.
Sekava olotila,
kaiken kaaoksen alku.
©Mette Toikkanen
tiistai 10. heinäkuuta 2012
10.7.2012
Sisäinen synkkyys,
pahin painajaisesi
myrkyttää mielen.
Mikään ei koskaan auta,
silti tähyät tähtiin.
©Mette Toikkanen
maanantai 9. heinäkuuta 2012
9.7.2012
Kuutamon alla
keijut tanssivat hiljaa,
hartaassa työssä.
Kehtojen ylle yössä
kylvävät kuvat kauniit.
©Mette Toikkanen
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
8.7.2012
Tässä sirpaleet.
Rakasta minua nyt.
Ehjäksi kanna.
Mieli muistoja täynnä –
ihmisen polku kaunis.
©Mette Toikkanen
lauantai 7. heinäkuuta 2012
7.7.2012
Kävelen vasten.
Tervehdin joka kerta.
Ehkä sinäkin
vielä joskus minutkin
huomaat ja hymyilet myös.
©Mette Toikkanen
perjantai 6. heinäkuuta 2012
6.7.2012
Viisainkaan meistä
ei huomisesta tiedä –
saata ennustaa.
Ainoastaan nyt – tässä
voi varmuudella elää.
©Mette Toikkanen
torstai 5. heinäkuuta 2012
5.7.2012
Marras maan kattaa,
kuolemallaan kuorruttaa,
peittää poveensa.
Pitkä pimeä aika,
ei ikiyö kuitenkaan.
©Mette Toikkanen
tiistai 3. heinäkuuta 2012
4.7.2012
Äärestä ääreen
elämän kaunis jana,
hauras - suojaton.
Yksi hiljainen hetki
ja laivansa lipuu pois.
©Mette Toikkanen
3.7.2012
Sateen tuoksua.
Ilmassa jo aavistus -
hento lupaus,
että aukeaa portit
taivaan kyynelten tulla.
©Mette Toikkanen
maanantai 2. heinäkuuta 2012
2.7.2012
Pohjakosketus.
Allani märkää mutaa -
odottamassa.
Kiroan kaiken kurjan.
Ponnistan ylös pintaan.
©Mette Toikkanen
sunnuntai 1. heinäkuuta 2012
1.7.2012
Kengässä reikä,
selässä reppu raskas,
eväätkin syöty.
Kompassini on rikki
ja tie umpeenkasvanut.
©Mette Toikkanen
lauantai 30. kesäkuuta 2012
30.6.2012
Tyttö tuulispää
rannoilla raukean veen
kaisloja katkoo.
Ruovikosta luulee kai
rauhansa löytävänsä.
©Mette Toikkanen
perjantai 29. kesäkuuta 2012
29.6.2012
Kello tikittää.
Aika on meitä vastaan,
kiiruhtaa kurja.
Hetket lipuvat ohi,
nauravat vielä meille.
©Mette Toikkanen
keskiviikko 27. kesäkuuta 2012
28.6.2012
Umpikujassa,
hulluuden rajamailla,
vailla viisautta.
Huulillasi hyväillen
sulata solmuni pois.
©Mette Toikkanen
27.6.2012
Tässä hetkessä
olen oma itseni
ja olen sinä.
Yhdessä olemme me,
koko universumi.
©Mette Toikkanen
tiistai 26. kesäkuuta 2012
26.6.2012
Taivas kattona,
maa mattona allani
täytyn sinusta.
Ei lupauksia meille,
Vain hetki ennen yötä.
©Mette Toikkanen
maanantai 25. kesäkuuta 2012
25.6.2012
Mihin mureni
raju rakkauden roihu,
väkevä vimma?
Eksyikö elon ilot?
Jäi vain voimaton varsi.
©Mette Toikkanen
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
24.6.2012
Sukelsin kerran
pohjalle asti aivan
ilman happea.
Tapasin inhan itsen,
tuijotin sitä silmiin.
©Mette Toikkanen
lauantai 23. kesäkuuta 2012
23.6.2012
Kun tuuli kääntyy,
pilvet muuttavat suuntaa,
karkaavat kauas.
Yhtä kaukana - poissa,
eilisen raskas taakka.
©Mette Toikkanen
torstai 21. kesäkuuta 2012
22.6.2012
Sateenkaaressa
kaikki maailman värit
taivaalle piirtyy.
Sama elämän säihke
onnellisen katseessa.
©Mette Toikkanen
21.6.2012
Värähtelyä,
kosmista energiaa,
aaltoliikettä.
Paikallaanolon harha
karisee kasvoiltani.
©Mette Toikkanen
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
20.6.2012
Toinen toistansa
hetkisen hipaisevat
matkalla maahan.
Vesi vielä kai tyyni
odottaa ensimmäistään.
©Mette Toikkanen
tiistai 19. kesäkuuta 2012
19.6.2012
Huominen kuiskii
ylihuomisen töistä,
koputtaa selkään.
Kaadan kahvia kuppiin.
Avaan sanomalehden.
©Mette Toikkanen
maanantai 18. kesäkuuta 2012
18.6.2012
Jokapäiväinen
vuoristorata raskas,
myllerrys mielen.
Etäällä harmonia,
tavoittamattomissa.
©Mette Toikkanen
sunnuntai 17. kesäkuuta 2012
17.6.2012
Mistä löytyisi?
Mihin on kirjoitettu,
taottu sanat,
jotka pimeän tullen
nostavat syvyyksistä?
©Mette Toikkanen
lauantai 16. kesäkuuta 2012
16.6.2012
Vahvat kätesi,
turvallinen äänesi
ympärilläni.
Maa martaana allani,
minulla lämmin olla.
©Mette Toikkanen
torstai 14. kesäkuuta 2012
15.6.2012
Metsässä kaksin,
sammal allani pehmyt
hyväilee selkää.
Sinun halusi vahva
purkautuu sisälleni.
©Mette Toikkanen
keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
14.6.2012
Hetkittäin hukun,
siroan sirpaleiksi,
muruiksi maahan.
Seuraavaa viimaa varten
poimin palaset taskuun.
©Mette Toikkanen
13.6.2012
Tämä maailma,
tämä universumi
ihmisen olla
Rakasta, elä hyvin
elonkiertosi kaunis.
©Mette Toikkanen
Uudemmat tekstit
Vanhemmat tekstit
Etusivu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)